Aika kuluu vauhdilla

Aika kuluu nopeaan, vaikea uskoa etta Santiagossa vietettavasta ajasta on pian jo puolet takana. Kaupunki on edelleen lahes kesainen, osa puiden lehdista on tosin tippunut tuoden syksyista tunnelmaa. Maksimilampotilaksi luvattiin kuitenkin tanaankin 29 astetta, joten talvifiilista ei viela taalla oikein saa.

Talvea lahdetaan kuitenkin taas hakemaan viikonloppuna vuorilta ja talla kertaa hieman ylempaa. Eilen oli kokoontuminen koko retkikunnan kesken ja kaikki vaikuttaa hyvalta. Porukkaan mahtuu muutama opas, muutama muuten kokeneempi ja muutama vasta-alkaja. Kaiken kaikkiaan meita tulee olemaan 12-14 henkea. Ensin perjantaina menemme paivaksi Turismo Aventura kurssimme kanssa vuorille, jonne sitten Markuksen ja Kikin kanssa jaamme muiden palatessa Santiagoon. Lauantaiaamuna saapuu loppuretkikunta ja tarkoitus on edeta lauantaipaivan aikana jaatikon alle, josta kiipeaminen sunnuntai aamuvarhaisella alkaa. Sunnuntaipaivan aikana tulemme myos takaisin huipulta, takaisin Santiagoon palaamme kuitenkin vasta maanantaina. Kaiken kaikkiaan siis kolme ja puolipaivaa poissa kaupungin saasteista, mika tekee varmasti hyvaa keuhkoille. Huomenna pitaisi menna viela vuokramaan puuttuvia varusteita kuten kyparaa, jaarautoja, valjaita ym. rekvisiittaa. Vuorella on korkeutta tipan vajaa 4000 metria, joten eikohan siina hien saa aikaiseksi.

Takaisin arkeen

Reilu puolitoista viikkoa vierahti nopeaan ja nyt on taas Santiagon arki kaynnissa.
Koska aiemmat matkat tassa maanosassa ovat suuntautuneet lahinna Argentiinaan, oli nyt mukava tutustua myos tahan maahan. Tosin vuokrattuamme jeepin sahasimme edestakaisin Chilen ja Argentiinan rajan tuntumassa. Kaiken kaikkiaan viikon aikana tuli noin 1000 kilometria mittariin ja paikat olivat suurimmaksi osaksi massaturismin ulottumattomissa. Auto ja siis etenkin aito Land Rover, oli oikea valinta, sen verran kapeiksi ja vaikeakulkuisiksi muuttuivat luonnonpuistojen tiet paikka paikoin. Autokin kesti loppuen lopuksi kaiken, vaikka ilmaa renkaisiin saikin aina valilla pumpata. Perinteiseen perhematkailumme tapaan testasimme myos yhdella 150 kilometrin bensa-asemattomalla valilla tankin lopullisen tilavuuden. Eli tiedoksi, Land Roverin Discovery mallissa bensavalon syttymisen jalkeen voi sellaiset 100 kilometria viela huristella.

Perhelomalta palattuani en ehtinyt edes rinkkaa kunnolla purkaa kun seuraavana aamunan starttasimme chilelaisperheeni Marcuqsen ja Ciquin kanssa kohti lahella sijaitsevia vuoria. Oli uskomatonta nahda miten lahelta Santiagon metropolia loytyy kasittomattoman hienoja luonnonolosuhteita. Aloitimme melko kevyesti viettamalla yhden yon vuorilla ja toisen leirinta-alueella laheisessa kylassa. Sunnuntaina olikin Turismo Aventura opettajamme Ximenan jarjestama grillailu paivan vietto lahella retkeilykohdettamme ja siella saimme taas maistaa chilelaista ystavallisyytta. Nimittain, opettaja ja hanen miehensa lupasivat vieda meidat parin viikon paasta vuorille, talla kertaa ihan kunnolla. Tavoitteena on valloittaa noin 4000 metrissa sijaitseva huippu, Ximena opasmiehineen ja ystavineen toimivat oppaina. Kuulostaa loistavalta, nayttaa silta etta ystavystyminen taalla tapahtuu siis enemman opettajien kuin opiskelijoiden kanssa.

Arki lahti mukavasti kayntiin parilla kurssin valikokeella. Ei voi ainakaan vaikeustasoista syyttaa. Melko omituista on se, etta vaikka itse kurssilla opeteltaisiin aiheita aarimmaisen syvallisesti, vaikuttavat itse kokeet lahinna yla-astetasoisilta. Tietenkin espanjan kieli lisaa hieman vaikeusastetta, eika esimerkiksi ihmisruumiin lihasten ja luiden espanjankieliset nimet aivan taydellisesti ole hallussa. Onko sitten tarpeenkaan, nahtavaksi jaa.

Herasin todellisuuteen seka kurssien etta koristiimin osalta kun menin kysyneeksi porukan ikajakaumaa. Selvisi etta kursseillamme opiskelijat todella ovat hyva jos kahdenkymmenen. Korisjoukkueen keski-iaksi arvelivat 21 vuotta, valmentajista toinen on minua vuoden nuorempi... Mutta mikapa pitaa paremmin nuorena kuin lasten kanssa leikkiminen. On silti huvittavaa ajatella etta joukkuetoverini ovat nuorempia kuin aikoinani valmentamani korisjunnut. Mutta eilenpa paasi pappa nayttamaan kun korisjoukkueen juoksutesteissa saavutin kunnioitettavan kolmannen sijan kahdentoista elinvoimaisen nuoren miehen joukossa. Alan nyt jo pikku hiljaa nahda itseni samanlaisena kolmosdivarin pappakorisvaantajana joita itse olemme omassa tiimissamme aina naureskelleet. Tai vastaan pelattaessa itkeskelleet.

Kuulin kuitenkin juuri ikuisen nuoruuden salaisuuden eraan vaihtarituttumme vuokraisannalta joka on santiagolainen nelikymppinen tanssisalin omistaja ja tanssinopettaja. Kun nukkuu 14-15 tuntia paivassa, ei kuulemma paljon ika paina. Tata en ole viela testannut, tuntuu etta ainakin aiemmin pikemminkin painvastaista testausta on tullut tehtya.

Lauantaina aiomme pitaa vihdoin tupaantuliaiset, vasta nyt on tutustuttu tarpeeksi ihmisiin joita kutsua. Mielenkiintoista nahda minkalainen on lopullinen kokoonpano, varsinkin kun historia on osoittanut etta chilelaiset pitavat lupaamisesta paikalle tulemista enemman.

Pucon

OK, right now I'm on a week vacation with my family and we're in Pucon which is about 700km south from Santiago. It's nice to be in a small town after a month in Santiago. We rented a jeep, Land Rover Discovery and the purpose is to drive on argentinian side and spend a couple of days over there. It will be interesting to climb the Andies with a car, yesterday we tested our 4x4 and it was ok.

It's just been one and half day here and I´ve already seen a lot. Yesterday we went to thermal spa, which was really nice. Surrounded by nature, natural pools where you could bath. Temperature varied between 35 and 50 degrees. It was very relaxing and quite amazing to notice how there were some small hot water rivers coming from the mountain...

Today I went to fulfill a long time dream, river kayaking. Normally it´s a three days course but I had only one day cause we are leaving today. It was very hard to find me a kayak where I could fit in. Not that I'm so fat nowadays but my legs were too long. Finally I was able to fit in one, although it was quite painful. We headed to a lake to practice manouevering. It was quite difficult to try to understand all the advices in spanish. Finally they decided that I'm skilled enough to enter the river. Even though I couldn't learn the eskimo turn in one hour, I could always escape from the kayak if I would fall. I was with too young guys who were not real guides but the owner of the company apparently thought that this was good training for them. So we paddled two hours in river, passing some little rapids too which was real fun. And I didn't fall so I didn't have to test my skills that way. This is definitely one thing I'd like to continue. I would like to go to a real course somewhere and learn to do it correctly. Whitewater rafting is fun but you are not doing it by your own. You're just one of the paddlers. Here you either do it by your own or get wet and do it otherwise. Very challenging, I think.

Owner of the company told me that there are 90 adventure companies in town. This is a small town but when you walk the main street you can hardly see anything else than those companies. Opportunities in the nature are great. Just behind the village there is volcano where you can ski. Not on the magma (except when it's errupting) but on snow. Skiing season starts in July so it's a bit early.

Tien paalle

Kuukauden paikallaan olon jalkeen on mukava taas karistaa hetkeksi suurkaupungin saasteet nenasta ja suunnata kohti mukavampia maisemia. Lahdemme tana iltana Lake District alueelle, jossa jarvet ja tulivuoret hallitsevat maisemaa. Saatamme myos piipahtaa Argentiinan puolelle, tarkat suunnitelmat ovat yhta auki kuin yleensa.
Viikko siella ja sen jalkeen teemme viela mahdollisesti paasiaisena toisen luontoretken Markuksen ja Kikin kanssa.

Parista ryhmatyosta kun paastiin eroon, niin uutta alkoi pukkaamaan ja kunnolla.
Musiikkivideokurssin videon teon valmistelut alkoivat, analysoinnit on siis toistaiseksi analysoitu ja nyt alkaa tuottaminen. Toistaiseksi kokemukset ryhmatyoskentelysta eivat ole haappoisia, Chilelaiset eivat ole parhaimmillaan lupausten ja aikataulujen kanssa. Saa nahda miten taman ryhman kanssa sujuu.

Ai niin, mulla on jo hetken aikaa ollut chilelainen puhelin, joten kaikki joilla on ylimaaraista rahaa tai laskun maksajana toinen taho, niin ei kun luuri laulamaan.
Numero on +58-9-5159181. Myos tekstiviestit tahan numeroon tulee perille, tosin myos suomen numeroon yhta lailla.

Sellasta talla kertaa ja nyt pakkaamaan!

Kuvioiden paivitysta

Pahoitteluni, pienta taukoa on tullut blogin kirjoittamiseen, pitaa yrittaa parantaa tapojani ja kirjoitella vaikka vahan useammin vahemman.

En olisi pari viikkoa sitten uskonut etta syy kiireisiin tulee olemaan koulu. Kolme kurssia oli lopullinen valinta koulunkaynnin muodoksi, niissakin on riittanyt ihan tarpeeksi hommaa.

Kurssit ovat seuraavat:
Acondicinamiento fisico,eli fysical condition, eli condition fysical, eli fyysinen kunto, joka kuuluu turismo aventura- ohjelmaan ja sisaltaa seka kaytantoa etta teoriaa. Kurssin vetaja on noin kolmekymppinen nainen joka on vahan kuin tv-sarjahahmon Xenan kiltti versio. Nimikin on Ximena, saattavat siis olla siskoksia. Tahan mennessa olemme rakentaneet lihaskunto-ohjelmaa, harrastaneet aerobicia ja tutustuneet ihmisruumiin (lahinna lihasten) toimintoihin teoriapuolella. Kurssi siis "hieman" poikkeaa kauppatieteesta ja onkin ollut ihan mielenkiintoista oppia pitkasta aikaa uudentyyppista asiaa. Kurssilla on edessa myos retkeilya. Tanaan saatiin ohjelma ja edessa on kolme reissua joista kaksi vahan pienempia ja yksi lahes viikon. Ximenalla vain on haastellinen tehtava saada ensin joukot siihen kuntoon etta ne voi metsaan lahettaa. Kurssilaiset kun nayttavat lahinna muukalaislegioonalta, melkoisen nuoria tyttoja ja poikia joita ei ensi nakemalta ehka arvaisi adventure tourismin opiskelijoiksi. Tatuointeja loytyy keskimaarin 3 per karsa. Tai aika harvalla karsassa on tatuointeja mutta jalat ja kadet on aika maalattuja. Opettajan kysyessa kuinka monelta loytyy trekking-kengat, kasia nousi ylos kolme. Niista kaksi kuului minulle ja Markukselle, joten saapa nahda millaisella varustuksella vuorille mennaan.

Toinen kurssi liittyy turismimarkkinoihin ja niiden rakenteeseen. Tama siis liippaa aika lahelta Suomessa suoritettuja opintoja. Tosin kurssi muistuttaa enemman kalvosulkeisia kuin luentoa, opetusmetodit eivat siis taallakaan ole kehittyneimmasta paasta. Huomenna pitaisi esittaa talla kurssilla ensimmainen ryhmatyo.

Kolmas kurssi on Experimental video-clip. Eli musiikkivideoihin tutustumista ja niiden analysointia. Tarkoituksena on myos tehda kurssilla musiikkivideo. Kasitykseni mukaan paras paatyy televisioesitykseen joten pitanee tsempata. Oikein mielenkiintoinen kurssi joka tapauksessa. Opettajana on nuori kaveri joka on itse musiikkivideo-ohjaaja. Taas vahan erilaista kuin normaalit Suomen koulukuviot.

Vapaa-aika on tahan asti kulunut tahan asti tasan kahden asian parissa: urheilun ja kotitehtavien. Eilen alkoi toinen viikko korisjoukkueen treeneissa ja on ollut melko vauhdikasta. Kaksi valmentajaa jotka pitavat spartalaista kuria ylla ja pitavat myos kunnon treeneja. Kun viela koulun tunneillakin on urheiltu ja muuten kayty Markuksen kanssa lenkilla niin ei voi ainakaan liikunnan puutteesta syyttaa. Korisjoukkueen kanssa on tarkoitus pelata paria eri sarjaa, tulee varmasti aika mielenkiintoista. Treeneissa on ollut n. 20 kaveria ja sijoitun pituudeltani ylakvartiiliin eli kovinkaan montaa pidempaa kaveria ei loydy. Tama on tarkoittanut sita etta on saanut totutella korinaluskuvioihin ja painiin. Vaihtelua sekin. Viime viikolla yhdet treenit tuli viimeistelemaan voimavalmentaja, joka otti aika lailla luulot pois. Yksi joukkutovereistani olikin sita mielta etten tule mahtumaan lentokoneeseen kun palaan suomeen. Eli nayttaisi silta etta alunperin spekuloimani valinta vartalonmallin kehityksesta ylapainotteisen ja alapainotteisen kolmion kohdalla on nyt tehty.

Eilen saapuivat vanhempani, siskoni ja hanen poikaystavansa. Seka sukseni ja muut laskukamat. Reklamaationi Haltille oli myos tepsinyt ja sain uuden rinkan, mika oli erittain asiallista. Taman viikon lopulla olisi tarkoitus suunnata yhdessa loppuperheen kera ilmeisesti kohti etelaa. Tarkemmat suunnitelmat eivat ole viela selvilla, mutta vaihtoehtoja tassa maassa ja talla alueella ainakin riittaa.

Muuten elama taalla alkaa olla raiteillaan. Lampotilat ovat edelleen paivisin lahempana 30 astetta joten kesa jatkuu.